Jatkan vähän teemasta,
jota olen sivunnut vain ohimennen
aiemmissa kirjoituksissani: Kärppämatseista ja perunalastuista. Niillä on
nimittäin kiinteä yhteys. Kun ostaa kaksi (jätti)pussia Estrellan sipsejä, saa niihin
piilotetuilla koodeilla katsoa haluamansa jääkiekkomatsin Urho Web Tv:stä. Saisi sen ilman sipsejäkin katsoa, mutta
silloin se maksaisi kaksitoista euroa, joten mies on löytänyt aivan mahtavan
keinon säästää, mutta ikävä kyllä sen seurauksena olemme hukkua
perunalastuihin. Niitä on joka paikassa: taikinakulhoissa,
astiakaapissa, työnnettynä kaapin ja seinän väliin imurin taakse. Äsken sain (taas)
yhden pussin päähäni kun tavoittelin kaapin ylähyllyltä kahvimukia. Luojan kiitos kampanja päättyy lokakuun lopussa,
mutta edun voi käyttää vuoden loppuun mennessä, joten
mies on alkanut hamstrata. Mittani on
täyttymässä. Alamme olla kuin ne Lumikin seitsemän kääpiötä jotka lähtivät aina
aamuisin pikku hakkuineen työhön kaivokseen ja kaivoivat pikku tunneleita
vuoren sisään. Niin mekin joudumme tekemään sipsivuoremme kanssa. Jos me
olisimme Lumikin kääpiöitä, minä olisin ”Närkästynyt” ja mies ”Hurahtanut”.
Perunalastut ovat kamala
keksintö! Jokainen, joka tietää ravinnosta edes alkeet, ymmärtää ettei niitä voi syödä, niiden ”ravintoarvo” on niin
totaalisen arseesta. Mutta Urho TV:n koodit on piilotettu pussien sisälle,
joten ne saadakseen pussit on pakko avata ja jonnekin ne lastut on pantava ja teki niin tai näin aina tulee
morkkis. Olemme herttaisen yksimielisiä
siitä, että sipsit eivät ole meille kummallekaan hyväksi. Jos söisimme kaikki sipsit, saisimme
sydänkohtauksen ennen joulua. Keksin,
että mies voisi syöttää sipsejä opiskelijoille, mutta kuuden pussin jälkeen havahduin siihen mitä
olimme tekemässä: sydärinpelossamme syötämme sipsit nuorille, jotta HE
saavat sydärin MEIDÄN puolestamme!? Stoppi moiselle kaksinaamaisuudelle.
Sipsejä on pantu suoraan roskikseen (siitäkin tulee morkkis), sipsejä on
yritetty syöttää vieraille (mutta aina kun niitä on saatavilla, syömme niitä
itsekin vahingossa niin kuin minäkin
eilen, vaikka tarkoituksenani on ollut ryhtyä syömään hiilihydraattitietoisesti) ja jos vieraat ovat miehen
tavoin jääkiekkofaneja, heillä on omat sipsivuoret kotonaan
valloitettavana.
Ja sen säästönkin kanssa
on vähän niin ja näin. Eilen kun yritin olla kiltti ja suostuin tuomaan kaksi
pussia sipsejä (mikä on logistisestikin järkyttävän typerää, sillä pelkästään
niistä täyttyy yksi kauppakassi) ja olutta miehen jääkiekkoiltaa varten (hän on
syyslomalla ja ansainnut vähän ylimääräistä hauskuutta) tulin yhtäkkiä
tietoiseksi siitä miltä minä näytän
moisten ostosten kanssa ja lastasin hätäpäissäni kärryn täyteen kaikkea
tuoretta ja kunniallista syötävää (ananaksen, tomaatteja, salaatteja, kurkkua,
sipulia, fetajuustoa, mangopaloja) joka kassalla sanoisi puolestani; NÄMÄ ovat
minulle, sipsit ja olut miehelle!
Edu Kettunen: Matkalla San Franciscoon: http://www.youtube.com/watch?v=dld85h-aBQw
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti