Mikä meitä erottaa?

Victoriaa ja Danielia on kyllä ilo katsella! He tuntuvat olevan todella toisilleen sopiva pari. Pidän myös miestä ja itseäni toisillemme sopivana parina. Mutta siitä en ole niin varma, onko meitä ”ilo katsella”. Mikä meitä sitten erottaa Victoriasta ja Danielista (sen lisäksi että äidinkielemme on suomi, meillä ei ole lasta, emme asu linnassa eikä meillä ole kuninkaallisia arvonimiä)? No, ensinnäkin he ovat niin hirveän rauhallisia ja huomaavaisia.  Ajatellaan nyt vaikka, että Victoria päättäisi ryhtyä paastoamaan (vaikka nyt on tietysti todella epäsopiva hetki, imettävän naisen ei tule ajatellakaan mitään sinne päinkään, mutta näin ajatusleikkinä). Mitä tekisi Daniel? Hän tukisi Victoriaa kaikin tavoin, tsemppaisi, hieroisi jalkoja, puristaisi mehuja ja kehittelisi niistä uusia versioita. Hän saattaisi itsekin ryhtyä paastoamaan voidakseen jakaa kokemuksen mielitiettynsä kanssa. Hän ei missään nimessä hoipertelisi kotiin pikkutunneilla hauskanpidosta kädessään ruskea paperipussi täynnä McDonaldsin juustohampurilaisia ja alkaisi rapistella ja mutustella niitä nojatuolissa herättäen Victorian. Tämä erottaa miehen Danielista. Mutta jos nyt sattuisikin jostain ihmeen syystä käymään niin, että Victorian kolmantena paastopäivänä Danielilla olisi ollut menoa poikien kanssa ja hän tulisi hampurilaispussinsa kanssa Hagan linnaan ja alkaisi rapistella ja mutustella kuuluvasti herättäen prinsessansa, Victoria ei singahtaisi sängystä kuin tornado, sieppaisi pussia Danielin kädestä ja lennättäisi sitä keittiöön huutaen samalla, että ”Syöt tuon *¤#*%:n p.....n keittiössä, onko selvä?!” (Tosin Margit Jaatinen-Rope sanoi kirjassaan, että paaston aikana ei pidä ihmetellä aggressiivisia ja synkkiä tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden nousta vapaasti, niin mielikin puhdistuu!) Tämä erottaa minut Victoriasta. Ja kun paaston edetessä Victorian silmät alkaisivat säihkyä, Daniel panisi sen arvostavasti merkille eikä väittäisi epäluuloisena, että prinsessan silmissä alkaa olla ”hullun kiilto”.  Mutta toisaalta, jos Victoria joskus on vähänkään leikkisällä tuulella kameroiden edessä, Daniel harvoin pääsee tilanteen tasalle ja on aina vähän pökkelömäisen varautunut. Kai hän yrittää olla ”vakavasti otettava kuninkaallisen perheen jäsen” sikäli kuin sellaista voi olla olemassakaan (hei, tämähän on oksymoron , väite joka on ristiriidassa itsensä kanssa). Tämä erottaa miehen Danielista. Hän ei koskaan yritä esittää vakavasti otettavaa eikä hukkaa tilaisuutta pieneen hassutteluun. Mutta on heissä varmaan vähän samaakin. Yhtenä päivänä olin tuntevinani rinnassani kyhmyn ja mies huusi siltä istumalta ”Äkkiä sairaalaan!”. Kyhmy osoittautui vääräksi hälytykseksi, mutta uskon että Daniel olisi reagoinut  yhtä nopeasti, jos Victoriaa olisi uhannut joku pelottava juttu. Heistä kumpikaan ei halua menettää prinsessaansa....

Valeria Rossi: Tutte le mattine: http://www.youtube.com/watch?v=PDa8cyw8CjY