Tänään on vapaapäivä ja
odotan kiihkeästi, josko posti toisi jo sen Tukholmanystävättären parjaaman ja
lähettämän vaelluskirjan. Posti tulee vasta yhden jälkeen, joten aikani
kuluksi olen lajitellut ja hinnoitellut tavaraa
kirpputorille, puhunut pikkusiskon kanssa puhelimessa (hän tulee ensi viikolla
yökylään) ja etsiskellyt paperinpalaa, johon kirjoitin ylös isosiskon toivoman
meikkivoiteen nimen ja sävyn. Kun se löytyy, lähden se taskussani päivän
kuljeskeluosuudelle ja hankin paluumatkalla hänen tilaamansa tuotteet: jo mainitsemani meikkivoiteen, sekä meikinpoistoainetta "jossa on ruiskukan kuva" ja meille kennollisen munia. Mutta ennen
lähtöäni haluan jakaa pienen palan työelämästäni.
"Gimme all your lovin..." |
Eilen koin töissä
sellaisen yllättävän zen-hetken tilanteessa, joka oli noin äkkiseltään
arvioituna kaikkea muuta kuin zen. Taustalla pauhasi radiosta ZZ Topin
”Gimme all your lovin’”, sivusilmällä näin miten vaaleanpunainen ja musta
Barbapapa-hahmo kieppuivat ympyrää asiakkaan kokeilemassa soittorasiassa, joka
kilkkasi ZZ Topin väliin kappaletta ”Kun aika on”.
Kun aika on (Seija Simola):
Sitten soi puhelin ja langan päässä oli mies, joka ilmoitti että liikkeessämme
on panda, joka tuijotti häntä kun hän hiljattain kävi liikkeessä. Nyt hän ei
saanut pandaa mielestään ja halusi tietää mitä se maksaa ja eihän ”siitä tule
allergiseksi” ja varmistaa, etten anna kenenkään muun ostaa sitä ennen kuin hän
ehtii tulla hakemaan sen.
Asiakkaita tuijottava panda |
Marsu lampaan vaatteissa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti