Kuudennen kerroksen kisastudio

Vapaapäivä! Teen tässä samalla vähän "kotitöitä", etten menisi aivan hunningolle (valvoin yöllä yhdestä neljään lukien Anna-Leena Härkösen "Laskevaa neitsyttä", tai miksi käyttää partitiivia, luinhan sen kannesta kanteen samalla kun rouskutin hapankorppuja ja join teetä, mies nukkui olohuoneessa ). "Kotitöillä" tarkoitan sitä, että panin pussilakanat koneeseen pyörimään peräti 60 asteeseen, ja sehän on paljon kovempaa työtä kuin panna ne tavalliseen neljäänkymppiin) siksi aikaa kun itse bloggaan ja antaudun kirjojen vietäväksi.

Kaikki kuvassa näkyvä pitäisi lukea, ensimmäisenä Linda Olsson, joka on lainassa ja määrä antaa mahdollisimman pian eteenpäin seuraavalle kirjapiiriläiselle. Muut olen ostanut parin viime päivän aikana. Sain halvalla. Annoin periksi kun tajusin mikä tässä uudessa kodissa eniten mättää. Tarvitsen isomman kirjahyllyn. Tuon puolikkaan ramman ruipelohyllyn kanssa elämäni on aivan liian huteralla pohjalla ja se, että olen joutunut piilottelemaan kirjojani vaatekaapin ja muiden ovien takana, on saanut tuntemaan oloni luihuksi, aivan kuin minulla olisi jotain suurempaakin salattavaa. En jaksa enää teeskennellä. Hommaamme isomman hyllyn.

Saadakseni vähän väriä tähän kalvakkaan ympäristöön keksin "tapetoida" ovet kirpputorilta ostamallani Designers' Guildin tapetilla (rulla 1,50). Tapettiliuskat suostuivat kiinnittymään siististi irrotettavissa olevilla kaksipuolisilla kiinnitystarroilla. Olin tyytyväinen ja kysyin töistä palanneelta mieheltä mielipidettä uudistuksesta. Hän ei millään älynnyt mikä se oli. 

- Onko tuo taulu eri paikassa, vai?

- No ei! Katso ympärillesi!

- Ööööööö....en mä kyllä tajua?

- No katso noita ovia.

- Ootko sä vaihtanu nuo kahvat?

Töölönlahdella pukkaa tämmöistä!

Kevät sipsuttaa eteenpäin. Toivon että se harppoisi, mutta ei. Jotain edistystä sentään ja kai se vihreys kohta puhkeaa. Odotus on kyllä ollut pitkä ja ottanut miltei yhtä koville kuin jääkiekon SM-finaaliotteluiden seuraaminen. Kisastudio on ikävä kyllä meillä. Tänäänkin on peli. Jos Kärpät voittaa, tälle piinalle tulee viimein loppu. Siksi toivon sydämestäni sen voittoa, vaikka oikeastaan minun kai pitäisi olla Tapparan puolella. Lähtisin mieluiten karkuun, mutta menin lupaamaan, että ostan miehen siskonpojan tyttäreltä "Kevätpörriäisen" joten kai minun pitää istua täällä passissa raha kourassa. Mies ja hänen siskonpoikansa ovat kaiken huipuksi tosi epälojaaleja faneja, mikä kiukuttaa minua aivan järjettömästi! Oikean fanin kuuluisi tietysti seistä joukkueensa takana niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin. Nämä haukkuvat omiaan kuin vierasta sikaa, jos peli ei kulje. Yritän keskittyä kirjaan tai johonkin muuhun, mutta se on vaikeaa kun olohuoneessa tapahtuu koko ajan jotain tämmöistä:

Kisastudio kuudennessa kerroksessa...

- JumaLAUTA Tappara tulee lujaa! Kärpät ei kestä.....ei kestä millään...

- Älä peruuta. ÄLÄ PERUUTA!!! (hermostunutta tepastelua ympäri huonetta)

- Ei ne ossaa, ei ne vaan OSSAA! (kovaäänistä ähkimistä ja nojatuolin käsinojien hakkaamista)
- Mitä mitä mitä??? Ei ei EI!!! (liioiteltua tukan päästä raastamista)
Ja sitten, yhtäkkiä:

- HAHAAAAA!!! DONSKOI! (kimmahdus ylös tuolista, pyörimistä ympäriinsä kädet kohti taivasta)

- NaNaaNaaNaNa!!! (hurmioitunutta loilotusta, sitten rojahdus polvilleen mattoa suutelemaan)

- Joonas...meiän poika... (liikutuksen kyynelten pyyhintää)

Äänestyspäivän dramaattista tunnelmaa lähipuistossa....

Yritä siinä sitten olla zen ja trimmailla bonsaipuuta. Meillä nimittäin on nykyään sellainen. Kodikkuutta tavoitellessamme annoimme periksi viherkasvivastaisuudelle (tai pikemminkin niistä koituvan vastuun pakoilemiselle) ja hankimme Ikeasta oliivipuun ja orkidean. Ja jos on kaksi kasvia, niin samantien kai niitä voi olla vaikka sata. Niinpä hankin myös pasuunakukan taimen (se voi kasvaa jopa kaksimetriseksi ja toivottavasti kasvaakin!), ruukkusalvian ja korianterin ja sitten vielä hankimme äänestyspäivän kunniaksi Stockmannilta sen bonsaipuun (erikoistarjous) sekä bambun. Olisin ostanut myös ihmeköynnöksen, mutta Stockalla oli vain valkoisena. Luotan, että sinne tulee sitä pinkkiäkin vielä.

Timo Kiiskinen: Plussapisteiden maa: https://www.youtube.com/watch?v=zJUPvGo8scU