 |
| Linda luettu, kakku syöty.... |
Voi sentään...viime vuonna tähän aikaan paarustimme jyrkkään ylämäkeen ja ihmettelimme suuria tuulimyllyjä tai mitä jättipropelleja ne nyt olivatkaan, ja että ihan kohtsiltään saavuttaisimme Alto de Santa Maria de Erreniegan huipun josta olisi huikeat näkymät joka puolelle ja paljon isoja rautasilhuetteja joiden edessä vaeltajat halusivat tulla kuvatuiksi ja olivat iloisia ja helpottuneita, tosin täysin katteettomasti, sillä vuorelta alas könyämimen valtavien pyöreiden kivien päällä tasapainoillen oli paljon kiipeämistä kovempi urakka, ja sen ankaruutta lisäsi vielä se helvetillinen kolina ja jytke joka syntyi siitä, kun joku tohelo mies raahasi valtavaa, kovaa vetolaukkua alas rinnettä, jonka juurella hänen rinkan kanssa vaeltava naisystävänsä odotteli aivan kypsyneenä lukien ajankulukseen romaania.
Mies ihmettelee miten voin muistaa missä me minäkin päivänä olimme. No, en minä muuten muistaisi, mutta lunttaan pyhiinvaelluspassistani.
 |
| Pyhiinvaelluspassi |
 |
| Laastarilla paikattu "karttamme". Todella tärkeä lappu! |
Lisäksi olen lukenut muistin virkistykseksi uudelleen Sonia Choquetten "Walking homea". Sehän päättyi siihen, kun he olivat jo vähän hieromassa sovintoa miehensä kanssa ja Sonia pyysi miestään vaeltamaan reitin hänen kanssaan yhdessä. Netistä luin jostain Sonian haastattelusta, että se suunnitelma meni myttyyn, lopullinen ero tuli, mutta Sonia vaelsi vähin äänin reitin yksin uudelleen viime vuoden kesäkuussa ja muutti sen jälkeen Chicagosta Pariisiin! Sonian kirjasta luin senkin, että apostoli Jaakobin ura kristinuskoon käännyttäjänä ei alkanut kovin lennokkaasti. Hänen onnistui käännyttää kahdessatoista vuodessa vain seitsemän ihmistä... Mutta hän hääräsi väärissä ympyröissä! Kun hän palasi Jerusalemiin, hänestä tuli jättimenestys ja loppu onkin legendaa!
Viime vuonna ihmeteltiin siis isosti. Tänä vuonna vähän pienemmin. Olin mökillä ja sain ihastella kevään ensi kukkia. Sinivoittoista on tähän aikaan.
Sibeliuksenpuistosta bongasin mustarastaan. Se istua kökötti heinikossa. Mietin, onko se mutantti, kun siinä on valkoistakin, vai onko joku toinen lintu paskonut sen päälle? Aika tympiintyneeltä se joka tapauksessa vaikutti.
Vihreys on viimeinkin murtautunut esiin ja voin jotenkin hengittää vapautuneemmin.Olemme vaikuttuneita tuoreen ruohon vihreydestä ja puiden valtavista nupuista. Olemme myös huvittuneen vaikuttuneita talon väen viitseliäisyydestä. Joku on askarrellut huolella ja pieteetillä pahvista kyltin, naulannut sen siististi kiinni johonkin kapulaan, kirjoittanut kylttiin tekstin KENEN KOIRAN KAKKA?, piirtänyt siihen nuolen, ja pannut sen syyttävästi kyseisen, nyt jo valkoiseksi haaltuneen kakkakasan viereen talon edustan kukkapenkkiin.
Vappua vietimme kotikutoisesti tutussa seurassa. Mies oli määrätty imuroimaan, petaamaan peti ja hankkimaan nakkeja ja perunasalaatteja sekä juotavaa, sillä itse olin vasta tulossa bussilla iltapäivällä mökiltä.
Vieraat toivat muassaan munkkeja, savulohipiirasta ja viiniä. Astuin Kisahallin pysäkiltä suoraan William K:hon, jossa miehet lopettelivat Kärppävoiton juhlintaa / aloittelivat vapunviettoa ja käskin pysytellä siellä vielä puolisen tuntia, että ehtisin vähän siistiytyä ja tehdä fetasalaatin. Porukalla muovailtiin ikkunalaudalle eläintarha, pelattiin Pipoloa ja muistipeliä (en voita ikinä mitään, Tuula voittaa AINA, ärsyttävää!) ja soitettiin YouTubesta vuorotellen itsellemme tärkeitä kappaleita.
 |
| Kotimatkalla. Sääksmäen sillalla. |
 |
| Eläintarha. Taka-alalla eläintarhan Johtajatar... |
 |
| Voi voi, tuleekohat tästä tappelu?! |
Isosiskon muutto sai aikaan sen, että pääsimme pakettiautoajelulle Tampereelle ja takaisin. Olin ihan järkyttynyt moottoritietä reunustavien eläimenraatojen määrästä! Lukuisia supikoiria, yksi kissa ja jopa mäyrä! Ja närhi, siipi surullisesti taivasta kohti sojottaen.
Turun ystävä tuli Helsinkiin viettämään ystävyyspäivää viime sunnuntaina. Tapasimme Lasipalatsin edustalla ja hänkin oli jo ehtinyt nähdä jänniä juttuja:
 |
| Pakettiauton kyydissä Vallilassa. Miehet ostamassa evästä Alepasta. |
- Kyllä mä lääkärihelikopterit ja ambulanssit ja kenttäsairaalat tiedän, mutta että teillä on täällä Helsingissä Kirurgiratikkakin?!
- Joo, meille on keskittynyt tänne paljon osaamista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti