Täällä ollaan taas! Viime aikoina tapahtunutta: 1. Kirjahyllymme rojahti! 2. Järjestimme juhlat. 3. Olen vihdoin toipunut jättiflunssasta (kyllä, näin kauan se kesti!) 4. Kävin katsomassa Oopperassa "Lumikuningattaren". 5. Olen saanut boostia Elloksen kuvastosta. 6. Suuresti ihailemani kirjailija kävi lelukaupassa!
Aloitan Lumikuningattaresta. Paljon näyttäviä ryhmäkohtauksia. Lumikuningatar pyyhälsi lavalle kimaltelevalla Segwaylla ja ryösti Kertulta poikaystävän. Loppujen lopuksi hän kuitenkin antoi periksi naurettavan helpolla, mikä pisti ajattelemaan, että mahtoiko hän mikään pesunkestävä sosiopaatti ollakaan. Seuraavaksi menen "Pähkinänsärkijään", mutta se on vasta ensi kuussa.
Kirjahyllymme tosiaan sortui. Tai yksi hylly, mutta sekin tuotti riittävästi huolta. Romahdus sattui nimittäin juuri kun olin valmistelemassa kotia vieraiden tuloon. Ajattelin vain vähän pyyhkäistä pölyjä siitä reunasta, kun ROMPS! Kaikki alas. Lattialla lojui limittäin ja lomittain kauniita kirjoja (Pelle Svanslös i skolan), rumia kirjoja, (100 sientä), yllätyskirjoja (Mark Twainin "Veren perintö"), Pentti Saarikosken lähes koko tuotanto Nora Ephronieni päällä ynnä muuta ynnä muuta ynnä muuta. Päätin, että mies saa hoitaa ja tartuin puhelimeen.
- Moi! Kirjahylly rojahti.
- Minä olen pyöräilemässä.
- Kirjahylly rojahti! Kaikki kirjat lojuvat nyt kasassa tuossa lattialla!
- Olen Matinkylässä.
- Tule korjaamaan!
- Minä olen pyöräilemässä!
Keräsin pariin isoon kassiin lattialla lojuneet kirjat ja kyhäsin syntyneeseen aukkoon pienen koristeellisen konstellaation. Juhlat onnistuivat hyvin. Tarjosimme burgundinpataa ja niille, jotka eivät syö lihaa paistoin kuhafileitä. Jälkiruuaksi oli suklaakakkua. Ohjelmanumerona pöytätennisottelu, jonka voittaja sai kuohuviinipullon. Saimme kaalikukkia ja ruusuja! Ja mies sai pussillisen Mustanaamioita. Itselleni ostin eilen vastineeksi pussillisen Aku Ankkoja hintaan kymmenen senttiä kipale. Kelpuutin tietysti vain joulukuisia numeroita. Aku Ankka liittyy minulla vahvasti joulunalusaikaan.
Minullehan ei enää tule mitään aivopesua aiheuttavia naistenlehtiä äidin lahjoittamaa Kotiliettä lukuun ottamatta. En silti ole näköjään suojassa aivopesulta (sitä paitsi kyllä ne Kotiliedessäkin osaavat; olen jo hankkinut ainekset jouluiseen appelsiiniglögiin heidän innoittamanaan), sillä Ellos pommittaa minua jatkuvasti lehtisillään sen jälkeen kun menin ja tilasin sieltä pari mekkoa. Yleensä nakkaan mainoskuvastot saman tien paperinkeräykseen, mutta yksi lehtinen pääsi selailuun asti ja räjäytti saman tien tajuntani! Malliksi oli valittu näyttelijätär Connie Nielsen ja hän oli kuvissa ihana! Kypsä ja rento ja kaunis. Kerroin puoliksi häpeissäni Tukholmanystävättärelle, että olen joutunut Elloksen mainoksessa esiintyneen Connien pauloihin ja hän huudahti heti, etten todellakaan ole ainoa! Hänen ystävänsä jakavat kuulemma kiivaasti Connien kuvia facebookissa ja hän itsekin oli aivan vaikuttunut ja meni heti nettiin selailemaan Elloksen sivuja nähdäkseen lisää. Hänestä kaikkein puhuttelevin oli kuva, jossa Connie kävelee kaupungilla vaaleanpunaisessa villakangastakissa. Minusta ihanin on se, jossa Connie istuu nojatuolissa mustissa nahkahousuissa ja valkoisessa väljässä paidassa.
Livenäkin voi tulla aivopestyksi niin että heilahtaa! Eilen menin aivan tolaltani lelukaupassa, kun yhdellä asiakkaalla oli hieno oliivinvihreä karvakauluksinen Fjällrävenin viitta! Sanoin heti, että sinulla on todella ihana viitta ja hän kertoi ostaneensa sen kolme vuotta sitten New Yorkista, mutta nähneensä samanlaisia Retkivarusteessa ja kehui että se on ihana vaate, kengurutasku ja fleecevuori ja kaikkea, pitää hyvin vettä ja tuulta. Koko eilisilta menikin sitten nuuskamuikkusmaista Fjällrävenin luhhka-capea googlatessa. Sellainen viitta maksaa miljoonan (eli kolmisensataa). Mutta se olisikin sijoitus. Hmm...tyylikkääseen ulkoiluun? Toisin kuin se saman merkkinen ötökkähattu, joka oli, pakko myöntää, aikamoinen huti.
Heti perään menin toisen kerran tolaltani, kun ihailemani kirjailijatar tuli kauppaan miehensä kanssa. He harkitsivat pitkään vetoleluja, mutta päätyivät lopulta hakkaan. Kotona huusin heti ulko-ovelta hengästyneenä miehelle, että N.N. kävi, osti hakan!!! Siihen mies shakkipelinsä äärestä hämmästyneenä, että "Mitä?! Kävi KAKALLA?!
Robert Downey Jr.: Chances are; http://www.youtube.com/watch?v=PRB2bnbFJwA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti