Lemmikkiainesta

 

Aamuteeveessä näytettiin viljakäärmeitä, ja mies pöyristytti minua innostumalla, että tuohan on kiva, otetaan tuollainen! Hyvä ettei aamukahvini läikkynyt syliin inhon ja epäuskon puistatuksilta.  Kokosin kuitenkin itseni ja sanoin, ettei kannata, sillä KOIRANPENTUNI ei välttämättä ymmärtäisi sitä ja puraisisi sen vahingossa keskeltä kahtia. Mies ei siitä lannistunut vaan riemuitsi edelleen, että sittenhän meillä olisi kaksi käärmettä!

Kuka haluaa lemmikiksi käärmeen? Ymmärrän kalat, sillä akvaariot ovat upeita ja niitä tuijotellessaan voi vajota ihanan unenomaiseen tilaan, mutta eivät kalatkaan ole mitään oikeita lemmikkejä joita voisi ulkoiluttaa ja paijata ja kammata ja joiden korvia voisi heilutella ja tunnustella sormiensa välissä ja joiden kuonoa vasten voisi hieroa nenäänsä ja joille voisi kertoa Oikeita Asioita. Miehellä on ollut iso, upea  akvaario ja pienenä kolme seeprapeippoa nimiltään Tip, Top ja Pop jotka lentelivät aivan estoitta pitkin poikin ja laskeutuivat välillä hänen isänsä päähän nyhtämään  pesäänsä haituvaista tukkaa, joka kävi lintujen hyökkäysten myötä yhä ohuemmaksi ja haituvaisemmaksi. Ymmärrän, että lintujen kanssa voi olla jonkinlaista kanssakäymistä, osaavathan jotkut papukaijat kiroillakin tosi vakuuttavasti, mutta kyllä nekin lemmikkeinä jättävät minut aika kylmäksi ja saman tien tajuan, että lemmikkirintamalla olemme todennäköisesti miehen kanssa kauempana toisistamme kuin millään muulla tärkeällä elämänalueella. Siinä riittääkin pureskeltavaa.  Siis kuka onkaan tuo ihminen, jonka luulin tuntevani niin hyvin, mutta joka yhtäkkiä haluaakin muka kotiinsa KÄÄRMEEN?! Sisälle? Asumaan?!

No, käärmettä ei tule ja harmillisen tiukassa tuntuu olevan koiranpentukin, mutta jätän jälkimmäisen suhteen vähän toivomisenvaraa ja vastaan aina johdonmukaisesti jokaiselle joka erehtyy kysymään mitä haluaisin syntymäpäivä- tai joululahjaksi että koiranpennun.  Sunnuntain jouluparaatissakin oli kuusiksi, poroiksi, tontuiksi ja enkeleiksi puettujen lasten lisäksi (ja pakollisen Angry Birdin, onko niiden ihan pakko ängetä JOKA paikkaan kahvipaketeista kosteusvoiteisiin ja nyt jouluparaatiin?!) ihana bassetkulkue, jossa lempeät pitkät maataviistävät pötkylät jolkottivat tonttulakkipäisten isäntiensä ja emäntiensä kanssa riemastuttavana ryhmänä. Ja niin ikään tonttulakkeihin sonnustautuneiden ratsupoliisien ratsuille oli puettu teddyturkiksesta ja vaahtomuovista tehdyt Petteri Punakuono-sarvet!  Mutta nyt eksyin taas hieman asiasta, jonka voi oikeastaan tiivistää hyvinkin lyhyeksi: koiranpennut ovat oikeita lemmikkejä, käärmeet eivät ja tässä asiassa minä olen oikeassa ja mies erehtynyt aivan poikkeuksellisen räikeästi.

 

Cute baby hedgehog: http://www.youtube.com/watch?v=x81b0qLXuNc&feature=related