Heiluttava Hammas ja muita kesäisiä kohtaamisia

Juhannus tuli ja meni. Kävimme keräämässä Sibeliuksenpuistosta ison kimpun koiranputkia tuomaan vähän keskikesäistä tunnelmaa ja lisänsä toivat Roban K-marketista ostamani pionit ja miehen Töölöntorin K-marketista ostamat ruusut. Tunnelma olikin ihan hyvä ja koska minulla ei huonon sääenneusteen vuoksi ollut mitään odotuksia juhannuksen suhteen, sain yllättyä iloisesti. Ei satanutkaan. Illalla oli suorastaan kaunista. Ystävät tulivat ensin meille muassaan kuohuviiniä ja tuoretta raparperia (jota en vielä ole saanut jatkojalostetuksi, mutta kohta olen aikeissa tehdä piiraan tai kiisselin. Tai hilloa!) Söimme meillä vähän fetasalaattia ja pakastepizzaa, jotta jaksaisimme juhlia ja lähdimme sitten ulos. Joimme puistossa mojitot muovikupeista. Ajelimme ratikalla.

Menimme kylään Vallilaan, jossa joimme vaaleanpunaista kuohuviiniä ja isäntä esitteli isovaarinsa vanhaa susiturkkia ja silinterihattua ja minä kokeilin erilaisia helminauhoja. 

Lähdimme kaupungille ja baariin ja minä kyttäsin naapuripöydän äkäistä sananvaihtoa ja paljon puhuvaa kehonkieltä kahden englantia puhuvan miehen välillä ja sain humaltuneessa päässäni ajatuksen, että tuossa leijuu ilmassa joku rikos ja jos olisin dekkarikirjailija, saisin tästä irti enemmänkin.   Seuraavana päivänä podin krapulaa, en saanut aikaiseksi muuta kuin tarttua pinon päällimmäiseen kirjaan, joka sattui olemaan Päivi Storgårdin "Keinulaudalla" ja se vei minut niin mennessään, että hotkin sitä (ja miehen hakemaa pizzaa suoraan laatikosta) olohuoneen lätyskä"sohvalla" koko päivän.

Kirjan arvoa nosti entisestään se, että siinä pyörittiin ihan näillä nurkilla. Töölönkadulla, Mechelininkadulla ja Auroran sairaalassa.  Nyt pöytää peittävät pionien heteet ja terälehdet ja ikkunalautaa ja mattoa täplittävät koiranputkien pikkuruiset varisseet kukat, joita on tuhansia. Kymmeniä tuhansia, jos ei peräti satoja...törkeän näköistä! Ruusut porskuttavat edelleen. TÄNÄÄN siivoamme koiranputket ja pionit biojätteisiin ja imuroimme. Minulla on vapaapäivä ja mies on lomalla.

Juuri juhannuksen alla kävin Tampereella tapaamassa isoasiskoa ja näin kaupungilla pikkusiskonkin, joka oli valkaissut hampaansa New Yorkista ostamallaan tuotteella. Bussi ei ole koskaan ollut yhtä täynnä. Osa matkustajista joutui seisomaan keskikäytävällä Keimolasta Hämeenlinnaan saakka. Mukana oli laivalla olleita nuoria äitejä lapsineen ja yksi heistä selosti jollekin iloisena, että "kyllä ne siellä risteilyllä ihmettelivät, että mitä, neljä äitiä ja KYMMENEN sylilasta!?". Hämmästyttävän hyvin he pärjäsivät, mutta toki kymmenestä sylilapsesta neljällä- viidellä oli aina meneillään yhtä aikaa pieni kiljuntasessio. Kynnelle kykenevät sylilapset (=kaikki jotka osasivat jo istua itse) taistelivat raivoisasti padeista, joita oli alle kymmenen.

Vein siskolle vaaleanpunaisen pelargonian ja aprikooseja, jotka ostin Laukontorilta pipoihin, pitkiin kaulahuiveihin ja tumppuihin sonnustautuneilta torityttösiltä. Isosisko kysyi minulta mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla ja minä kuvittelin että olin taannoisen Kreetanmatkani ansiosta kohonnut hänen silmissään jonkinlaiseksi oliiviasiantuntijaksi ja aloin selittää, että "no vihreät oliivithan mais..." kun hän jo keskeytti minut: "Väärin! Musti on koira!" ja nauroi päälle. Olin lentänyt suoraan lankaan! Isollasiskolla oli aivan ihana Riikka Jäntin lastenkirja, joka kertoi uhmaikäisestä Hiirusta, joka vastusti kaikkea mitä äiti ehdotti ja vastasi kaikkeen "Ei!" kunnes koitti käännekohta ja tarjolla oli ehdotus, josta hän ei kerta kaikkiaan voinut kieltäytyä. Kuvitus on kautta linjan aivan hurmaava, mutta se kuva vei voiton kaikesta. Luin kirjan siskon luona kolme kertaa putkeen ja lopulta sisko lahjoitti sen minulle omaksi. Aion ylipuhua pomon, että otamme Hiirua myyntiin myös lelukauppaan.

Lelukaupassa kuvattiin keskiviikkona musiikkivideota! Nuoret taitavat ja kohteliaat pojat asialla (tai no, kai he jossain kolmissakymmenissä huitelivat). "Kenenkäs artistin video tästä tulee?" minä kysyin ja he kertoivat että jonkun "Kekosalatan" (?!). Menin aika hämilleni.

Keskiviikkona pääsin myös pomon uudella naisellisella Mersulla Stockmannille. "Mitenkäs tämä käynnistettiinkään?" hän pohdiskeli puoliääneen avaruusalusta muistuttavan kojelautansa ääressä kun olin pelastautunut kaatosateesta autoon Fredalla. "Älä vain minulta kysy", vastasin. Hyvin se lähti liikkeelle ja rullasi pehmeästi suoraan Stockan parkkihalliin ja solahti parkkiruutuun muiden kiiltävien valkoisten ja mustien autojen sekaan. Kun avasin oven astuakseni ulos, kynnyksen valaisi teksti "Mercedes Bentz".  Kosmetiikkaosastolla hän kuiskasi että takanani on Esko Aho! En kehdannut kääntyä salamana ja missasin! Mutta sain julkkishyvitystä kun Fredalla vastaani käveli ensin Jukka Rintala (bongauksen arvoa laskee vähän se, että häntä näkee yhtenään sillä hänellähän on Fredalla nykyään se liike) mutta myöhemmin lelukaupan ohi käveli Syksy Räsänen!! Eilen matkalla Kanuunaan näin Sea Horsen lippakioski/terassin edustalla Andy McCoyn. Ja viime viikolla näin Temppeliaukion kirkon kupeessa kaksi poliisiautoa, jotka lähemmin tarkasteltuina paljastuivat poliisisarja "Roban" rekvisiitaksi. Näin pakettiauton ikkunasta poliisiksi pukeutuneen Kari "Hissu" Hietalahden! Ja alkuviikosta havahduin musiikkiin Storyvillen terassin kohdalla ja kun käännyin katsomaan, harmaahapsinen Claes Andersson se siellä kilkutteli menemään. Mies bongaa usein salilta Ylen sympaattisen meteorologin Matti Huutosen. Tekee kuulemma yleensä hauista. Tätä ei ehkä voi laskea julkkisbongaukseksi, mutta jo kahtena aamuna minua on tervehtinyt Hammas. Ensimmäisen kerran se tapahtui Fredalla Tennispalatsin kulmalla ja ensin luulinkin sitä jättimäiseksi pop corniksi joka on houkuttelemassa ihmisiä leffaan, mutta tarkemmin katsottuna se olikin hammas, ja se vilkutti minulle. Eilen aamulla näin Hampaan Bulevardin ja Annankadun kulmassa. Taas sama kuninkaallinen vilkutus, johon vastasin lammasmaisesti, vaikka tuntuikin typerähköltä heilutella Hampaalle.

Töölönkadulla

Meillä on tänään illalla pitkästä aikaa kirjapiirin tapaaminen Jollaksessa. Pääsen mereen uimaan jos vain uskallan. Kauhea dilemma: inhoan jo ajatustakin jääkylmästä kylvystä, mutta toisaalta inhoan itseäni jos jätän tilaisuuden väliin. Sitä ennen menen vähän kaupungille tekemään jouluostoksia. Pukin tuloon on enää alle puoli vuotta!

Olavi Uusivirta ja Anna Järvinen: Nuori ja kaunis: https://www.youtube.com/watch?v=scBcbh8I9e4