Kirjapiirin uusi tuleminen

Minulla ei ole ollut MITÄÄN kirjoitettavaa viime aikoina, koska menin lupaamaan etten vouhota vaellussuunnitelmistani ja ne ovat kuitenkin täyttäneet koko pääni. Olen lukenut netistä eri vaeltajien suosituksia pakkauksen suhteen ja varastanut mielestäni parhaat ideat (hakaneulat, joiden nerokkuutta kaikki eivät ole älynneet mutta jotka ovat aivan must, sillä niillä voi paitsi ripustaa pyykit, myös ripustaa refugioiden kerrossänkynsä suojaksi ISON HUIVIN, JOKA SOPII MONEEN, MM. SUIHKUUN JA SIELTÄ POIS HIIPPAILUN SUOJAKSI, PYYHKEEKSI JA NO, HUIVIKSI! Mitä neroutta, KIITOS, kuka vaeltaja olitkaan jolta tämän neuvon kähvelsin. Haluan ehkä silkkisen. Olen ottanut idolikseni vaeltajan, joka onnistui pakkaamaan kaiken tarpeellisen ja sai repun painon jäämään alle kahdeksaan kiloon. Häneltä sain myös pakkomielteen vyötäisille kiinnitettävään tietyn merkkiseen matkavyöhön, joka toisten vaeltajien mielestä näytti kuulemma kömpelöltä ja hankalalta, mutta ei ollut sitä käytössä vaan kätevä, koska sen pussukoihin sai kaiken tarpeellisen käden ulottuville; rahaa, vaelluspassin, juomapullon, kartan, EVÄSTÄ, kameran ym. ym. Tulen rakastamaan sitä ja niin saa mieskin luvan oppia rakastamaan. Aion hankkia sellaiset ensi tilassa! Mutta tajuan käyväni asian suhteen rasittavaksi joten annan vaellusasioiden jäädä tänään tähän ja kerron sen sijaan valloittavasta kirjapiiristämme, joka tapasi piiiiiiiitkästä aikaa eilen Jollaksessa.

Olisi oikeastaan ollut minun vuoroni kutsua, mutta koska muistin miten ihanaa oli viime elokuussa kun pääsi rantasaunaan ja mereen uimaan, kieroilin vuoronvaihdon ja niin sitä päästiin nauttimaan kauniista kodista,

hyvästä ruuasta

ja pienestä hassusta koirasta, joka antoi kyytiä mustalle leikkirotalleen ja oli muutenkin niin eloisa, että kaikki valokuvani otuksesta tärähtivät.

 Koti oli taas NIIIIN kaunis, että äidyin tuskastelemaan miksei minulla ole ikinä ollut draivia edes tavoitella mitään noin ihanaa johon muut piiriläiset heti kiirehtivät lohduttamaan vanhalla kansanviisaudella että kuule, "huoleton mies on hevoseton mies". Ja niinhän se toki on ja nythän minä olen kuitenkin etupäässä kiinnostunut aivan päinvastaisesta elämäntavasta, jossa kaikki on minimalistista, helppoa ja vähä omaisuus niin taiten valittu, että sen turvin voi asustaa vaikka taivasalla.

 

Ja toisaalta: nythän minä SAIN nauttia tuosta kaikesta ihanuudesta, valkoisista pinnoista, siisteydestä ja näköaloista

ja osasin todella arvostaa sitä toisin kuin emäntä joka kursaili (täällä on ihan sekaista....ja vanhaa ja ränsistynyttä) niin että jouduin oikein sivusilmällä tarkastamaan että hulluksiko se  on tullut, mutta ei kai sitä kehtaa ääneen sanoa, että juu, olen tosi iloinen siitä ettei meillä ole sellaista kuin teillä.  Meillä on kieltämättä vähän tukkoista, varsinkin kirjahyllyrintamalla. Pystyn hyvin luopumaan kirjoista, varsinkin yhdentekevistä, mutta silti niitä kertyy koko ajan lisää. Mies inhoaa sitä ja kutsuu hyllyämme Koiranoksennukseksi. Mutta ilman kirjoja ei ole kotia. Mikä neuvoksi? Isompi kirjahylly?

Miehestä on muutenkin tullut aika tarkka joidenkin asioiden suhteen. Eilen sain häneltä tämmöisen tekstiviestin kun olin matkalla kirjapiiri-iloitteluun: ”Hanna ei syö enää hunajaa. Keittiön työtaso tahmea kuin kakka.” En aio totella. Olen perso hunajalle.

Meidän piti kirjapiirissä käsitellä vihdoin  Alkulukujen yksinäisyyttä, joka jäi silloin keväällä käsittelemättä ja kyllä me sitä vähän käsittelimmekin (ennen kuin siirryimme kestolempiaiheeseemme kuolemaan), mutta yllätyskäsittelyyn nousikin sekä Alkulukujen että kuoleman ohi kirja nimeltä ”Stockan herkku”. 

Paljastin puoliksi häpeillen löytäneeni sen edellisenä päivänä Kierrätyskeskuksen ilmaishyllystä ja ahmaisseeni sen yhtä kyytiä. Se oli varsinainen aivot narikkaan- kirja minkä toki aavistin ja mitä toivoinkin sen olevan jo hyllystä ottaessani. Silloin ajattelin että tämä ei toki jää rasittamaan Koiranoksennuksen äärirajoilla olevia hyllyjä vaan annan sen heti eteenpäin. Vähän luettuani mietin että kenellehän  tämän voisi antaa ja sitten vielä vähän luettuani että en kenellekään!!  Ja silti olin täysin koukussa, ahmaisin koko kirjan, 413 sivua yhdessä päivässä ja kun mies sanoi että tulisit sinäkin katsomaan kisoja (mistä noita ainaisia urheilukisoja oikein RIITTÄÄ?!) mutisin että emmä ehdi mulla on tää pahasti kesken.... Tehtyäni tämän paljastuksen kirjapiirin toinen jäsen huudahti että EI VOI OLLA TOTTA, HÄN LAINASI SAMAN JUURI (häpeillen, Tove Janssonin ja jonkun muun asiallisen kirjan välissä) kirjastosta mutta ei olisi ikipäivänä paljastanut asiaa kenellekään jollen olisi ottanut sitä puheeksi.  Hän oli aloittanut kirjan illalla ja edennyt väsymyksestä huolimatta kahdeksan lukua ja mies oli kurkkinut olan yli ja udellut että mitä sä oikein luet?! ja sitten me virnistelimme ja hihittelimme ja muut halusivat tietää, että MISTÄ te oikein puhutte ja me sanoimme kuorona että ”Stockan herkusta, thi-hi hii....” Ja muut halusivat tietysti tietää, että onko se joku Stockan ruokaosaston historiikki vai mikä ja me kerroimme toinen toistamme täydentäen,   että ei kun se on hi,hi, semmoinen yksi kirja jossa seikkailee kauhean rikas Daniel Degeroth, hihihihi, ja semmoinen köyhä freelanceyksinhuoltaja Anna ja sen menestyvä ystävä Donna ja yksi muumin näköinen mies... joka on thihihiiihiiiii, gynekologikeskus Adalmiinan lääkäri.... Sen nimi on Jake Jokinen! Ja yksi  Ben! Ja Samuli ja hiihiihii, se kirja on ihan kauhea, hih hih hih!!  Mutta jätimme asian ylle leijumaan pienen salaperäisyyden varjon, sillä toinen ei ollut vielä lukenut sitä loppuun enkä halunnut pilata nautintoa häneltä, sillä nautinto se OLI ja sen kirjoittanut Jaana Taponen on koukuttamisen mestari! 

Mutta ei Stockan herkkua sentään seuraavaksi kirjaksi valittu, vaan otettiin ihanan Tuula-Liina Variksen Kilpikonna ja Olkimarsalkka jonka lukemisesta onkin jo vierähtänyt aikaa ja jonka luen uudestaan mielelläni varsinkin nyt, kun kuulin että yksi kirjapiiriläisistä on muinoin ollut Saarikoskilla Kulosaaressa lapsenvahtina!

Keith Richards: All I have to do is dream: http://www.youtube.com/watch?v=ojvSP4YseEs