Vaikutteille altis

Mökillä menee pitkiäkin aikoja, että on vain omassa itsessään tyytyväisenä hyristen, mutta annas olla kun palaa kaupunkiin ja varsinkin viihdeteollisuuden pariin niin johan loppuu tyytyväinen hyrinä ja alkaa toisenlainen hyörinä. Kävimme hiljattain katsomassa uusimman Batmanin. Siinä Batman joutuu kiipeliin ja saa kunnolla turpaansa ja puukosta ja pääkin menee vähän liiskaksi ja selkä aivan kappaleiksi ja kaiken kukkuraksi hänet teljetään ankeaan tyrmään. Siellä hän potee kuukausi kaupalla, kunnes huoli Gotham Citystä kasvaa sietämättömäksi ja pakottaa hänet nousemaan sängystä. Tyrmässä vuosikausia virunut lääkäri auttaa häntä roikottamalla häntä köydestä ja runnomalla väkisin selkänikamat takaisin paikoilleen ja sanoo että roiku siinä niin kauan että pystyt seisomaan. Ja kun hän lopulta pystyy seisomaan, alkaa toisenlainen treeni; punnertaminen. Ja pian supersankari onkin taas teräskunnossa.  Mietin, että jos noin huonossa jamassa oleva heppu pystyy kuntouttamaan itse itsensä luolassa punnertamalla, vaikka ravintokin on todennäköisesti laadultaan heikkoa, pystyn siihen minäkin, varsinkin kun saan etumatkaa sillä, että minua ei ole puukotettu, selkäni on ihan kunnossa ja pääni yhtä pyöreä kuin aina ennenkin ja lisäksi voin valita syödäkseni runsaasti proteiinia sisältäviä aterioita. Ja ihania vitamiinipitoisia ja raikkaita smoothieita. Niinpä heittäydyn lattialle punnertamaan ja tekemään vatsalihasliikkeitä ja odottamaan jännityksellä nopeita tuloksia.

Sitten katson putkeen Liza Marklundin dekkareiden pohjalta tehdyt elokuvat Prime Time ja Nobelin Testamentti, joissa Malin Crépin esittää ihanaa Annika Bengtzonia, joka yrittää sovittaa yhteen vaativan työnsä ja perhe-elämän ja kesken kaiken havahdun, että mitäs tuolla Annika/Malinilla on noin kiva ja pirtsakka tukkaleikkaus ja minulla on vain tämä iänikuinen tylsä ja luiru nuttura! Laitan elokuvan pauselle, menen vessaan ja kun tulen sieltä ulos, minullakin on uusi, lyhyt tukka! Ystävät panevat sen heti merkille ja pitävät muutosta mullistavana ja radikaalina ja kyselevät, että missä kävin johon minä vastaan, että vessassa ja he sanovat että ei kun missä kävit leikkauttamassa tukkasi ja minä sanon uudestaan, että V-E-S-S-A-S-S-A.

Ja aamutelevisiossa oli Marika Krook kertomassa uudesta Abba-showsta ja kun häneltä kysyttiin, että eikö tuollainen Abba-show vie sinulta uskottavuutta kun sinulla on kuitenkin klassisen musiikin koulutus, niin Marika sanoi vain, että äää, ei hänellä mitään uskottavuutta ole tähänkään asti ollut eikä häntä muutenkaan mikään ura jaksa kauheasti kiinnostaa, hän vain on. Ja että tiedoksi niille, jotka ovat huolissaan hänen uskottavuudestaan että hän on myös ruvennut maalaamaan. Ja minä muistin heti, että akryylimaalini ja hiekkani ja tussini ja muut taiteilutarvikkeeni ovat miltei lopussa ja kaipaavat välitöntä täydennystä. Ja sinne Abba-showhun on ihan pakko päästä!

Abba:  When I kissed the teacher:http://www.youtube.com/watch?v=7hEY2XoLlXg&feature=related