Huono arkeologi

Katselin tässä pari päivää sitten muinaisesta Egyptistä kertovaa dokumenttia ja sitä ennen olin katsonut Agatha Christie-filmin ”Murha Mesopotamiassa” ja se ynnä dokumentti saivat minut innostumaan niin, että huudahdin nojatuolini uumenista, että olisi mahtavaa olla arkeologi!, mikä puolestaan yllätti shakkia pelanneen miehen niin, että hän nosti katseensa ruudusta menettäen näin monta arvokasta sekuntia ja kysyi vilpittömän ihmeissään, että oikeastiko? Minä siihen että ilman muuta, mikä siinä nyt niin kummallista on, johon mies sanoi, että ei kun hän vain ajatteli ettet sinä välttämättä ole sellaista perinteistä arkeologityyppiä  johon minä että miten niin muka?! Siihen hän vastasi, että hänen on vaikea nähdä minua niin pitkäjännitteisessä puuhassa ja että hän näkee minut pikemminkin sellaisena arkeologina, joka nakkaa ruukunsirut  tuskastuneena hiekkaan ja painelee varjoon juomaan kylmää mehua.

 

Sitten hän kommentoi (lohdutukseksi) koeajoa varten virittämääni tuikkuenkelikelloa, että tuo on aika hieno ja sitten katselimme sen pyörimistä hetken vaitonaisina (mies oli hävinnyt pelin ajalla). Sitten kysyin mieheltä, että mikä siinä on, että ensin se pyöri toiseen suuntaan ja nyt se pyörii toiseen suuntaan ja mies sanoi ettei hän vain tiedä. Vähän ajan päästä mies kysyi, että mikä siinä on, että se ylipäötään pyörii ja minä sanoin etten minä oikeastaan tiedä. Jotenkin se liittyy kylmään ja kuumaan ilmaan. Sitten mies sanoi, että eihän me tiedetä mitään ja että nyt kyllä hankitaan lukion fysiikankirja ja minä myönsin että pakko kai se on.

 

Olisi kiva tietää asioista enemmän. Viime kesänä innostuin kun löysin aittaa siivotessani täydellisen hiiren luurangon. Sisäinen biologini heräsi ja kuljin rikkalapio ojossa esittelemässä luurankoa kaikille. Äidistä se oli inhottava ja hän komensi heittämään sen pois , mutta miehestä se oli upea ja hän neuvoi minua myymään sen jollekulle josta minä innostuin kaupittelemaan sitä oitis hänelle, mutta  kaupat jäivät kuitenkin syntymättä. Vähän myöhemmin luuranko oli mystisesti hävinnyt aitan rappusilta johon olin sen asettanut kunnes olisin päättänyt mitä sillä teen. Kukaan ei tunnustanut, mutta kyllä se on äiti ollut. Tai isä, joka on äidin usuttamana viskannut sen jonnekin pensaaseen. Meni hyvä tutkimusmateriaali hukkaan!
 

 

Mutta löytyyhän sitä tutkittavaa muutakin. Ihmismieli kiehtoo aina.  Ja avaruus! Mutta koitetaan nyt selvittää se tuikkuenkelikellon mysteeri ensin alta pois.

Blondie: The Tide is High:http://www.youtube.com/watch?v=ppYgrdJ0pWk