Olen taas roudannut
tavaraa kirpputorille, jossa minulla on pöytä varattuna kahden viikon ajan.
Minulla on vaatevarastoa koskeva missio: haluan, että se koostuu ainoastaan
lempivaatteistani, eikä mukana ole yhtään ”hyvää” vaatetta, jota en mieluusti
vedä päälleni koska vain. Tätä ohjenuoraa pidän kristallinkirkkaana mielessäni,
sillä samalla kun vien tavaraa omalle pöydälleni (eilenkin rankkasateessa)
tulen myös vilkaisseeksi muiden pöydät ja siellähän on tunnetusti tyrkyllä vaikka mitä. Onneksi tavaran
roudaaminen myyntiin on sen verran työlästä, että se pistää väkisinkin
miettimään, että mistä tämä kaikki on tullut ja ennen kaikkea MIKSI, kun en
näköjään tätä(kään) mihinkään tarvitse enkä ikinä käytä. On tärkeää oppia ja hyväksyä millaisia vaatteita käyttää ja
sisäistää se äärimmäisen tärkeä ero, mikä omassa pukeutumisessa on totta ja
mikä pelkkää toiveajattelua. Toiveajattelua on esimerkiksi se, että ikävien kotitöiden tekeminen olisi
jotenkin kevyempää, jos niitä varten sonnustautuisi vitsinä hankkimiinsa arjen yläpuolelle
kohottaviin kullanvärisiin
vaatteisiin. Fakta on, että niihin ei
sonnustaudu KOSKAAN, joten ensinnäkin: nyt
on korkea aika lopettaa kullanväristen vaatteiden ostaminen, kiikuttaa tähän
mennessä hankitut kultavaatteet kirpputorille ja toivoa kädet kyynärpäitä
myöten ristissä, että joku huolisi ne.
Toisekseen, minun ei
kannata hankkia yhtä ainutta kauluspaitaa, koska en ikinä käytä paitaa, jossa
on kaulukset. Vaikka se olisi kuinka
ihanaa materiaalia tai mitä hienostomerkkiä tahansa. En, vaikka sen rintapieleen olisi kirjailtu pikkuinen Mikki Hiiri. Kolmanneksi, on aika
lakata himoitsemasta ja ostelemasta muhkeita, paksuja villapaitoja tai
villatakkeja tai villahuiveja. Ne ovat ihania! Mutta vain henkarissa. En käytä
niitä, koska niissä tulee kuuma ja inhoan sitä, että minulla on kuuma. Neljänneksi: on turhaa ostaa kenkiä, jotka
ovat yhtään huonot jalassa. Tai korkeat. Viidenneksi: jos vaate on liian pieni,
sitä ei voi käyttää vaikka se olisi kuinka ihana, koska se ei mahdu päälle.
Kuudenneksi: vaikka ruskea väri sopii minulle ihan hyvin, ei ruskeita vaatteita
enää kannata ostaa ja entisistäkin pitää pyrkiä eroon mitä pikimmiten, sillä
ruskeista vaatteista tulee nykyään jostain syystä ikävä fiilis.
Seitsemänneksi: yöpaitoja,
edes pehmeimpiä ja ylellisimpiä ja kauneimpia, ei kannata ostaa, sillä käytän
vain ja ainoastaan pyjamaa.
Kahdeksanneksi: vaikka vaatteessa olisi mitä suloisimpia pikkuruisia
kuvioita, kissanpentuja, ruusuja, kaloja, lausahduksia ym. ym. ym. se kannattaa
jättää kauppaan, sillä näköjään suosin lähinnä
yksivärisiä vaatteita (poikkeuksena aamutakki,jonka hupun meritähdet ja
simpukat ovat ok). Yhdeksänneksi: minun
kannattaa lakata hypistelemästä ja varsinkin ostamasta mokkavaatteita, sillä ne
jäävät järkiään käyttämättä, olivat sitten housuja, takkeja tai hameita.
Tänäänkin pitelin jo kädessäni paria turkooseja mokkashortseja. Luojan kiitos älysin jättää ne ostamatta. Mutta se, mitä kannattaa tehdä, on hankkia itselleen mukavat housut. Hinnalla millä hyvänsä.
Abba: Burning my bridges: http://www.youtube.com/watch?v=YysYWR_mXLU
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti