Jes, nyt alkaa minun oma
kuukauteni! Mutta ei hätää, en ole pihi, kyllä te muutkin saatte käyttää tätä
ihan vapaasti ja ottaa ilon täysillä irti.
Oletteko koskaan miettineet mikä teidän kuunne on? Äidin kuu on
ilmiselvästi toukokuu; hänellä on silloin syntymäpäivä ja nimipäivä ja kaiken
kukkuraksi äitienpäiväkin on toukokuussa. Miehen kuukausi on heinäkuu. Silloin
hänellä on sekä syntymä- että nimipäivä ja hän on muutenkin iloinen kuin
västäräkki, sillä yleensä sekä hyvät kelit että runsas
vapaa-aika suosivat pyöräilyä. Minun syntymäpäiväni on joulukuussa, mutta en tiedä kuinka suuri
vaikutus sillä on siihen, että samastun koko olemuksellani ja identiteetilläni
tähän kuukauteen. Voi se olla ratkaisevakin; joulun tuoksut ovat niitä aivan ensimmäisiä,
joita olen muinoin tuntenut nenässäni.
Joulukuu on mahtava
monestakin syystä. Ensinnäkin se on seuraelämältään hauska ja vilkas (nytkin
ehdin kirjoittaa vain ihan vähän, sillä olemme lähdössä teatterin
iltapäivänäytökseen katsomaan ”Sian morsianta” ja siitä suoraan ystäville
yökylään ja katsomaan dvd:ltä Green Wingiä. Huomenna lähden Tampereelle
vetolaukullinen lahjoja mukanani (isosisko soitti juuri ja sanoi, että jos
tulen suoraan bussilta käymään ja jos
tuon teippiä, saan sekä syntymäpäivä- että hanukkalahjani.) Pakettireissu on
hyvä tehdä varmuuden vuoksi jo tässä vaiheessa, sillä lelukauppa pitää minut
huippukiireisenä aina siihen asti kunnes livistämme juuri joulun alla
Tukholmaan palloilemaan joulutorilla ja juomaan glögiä. Mutta palatakseni joulun mahtavuuksiin; kuusi, koristeet, hyasintit,
jouluaiheiset elokuvat, suklaarasiat, joululaulut, vielä kerran KUUSI,
kynttilät ja villasukat ja pyjamat ja paksut kirjat ja erilaiset joulukalat ja
kaikki kaikki kaikki. MUNATOTI, tietysti! Minulla ei raja tule vastaan tässä asiassa ihan äkkiä.
Ylipäätään se, että voi panna ranttaliksi joka ikisellä elämänalueella, sillä
tammikuu, kuukausista ankein eikä vähiten siitä syystä, että aina kun erehtyy avaamaan television, sieltä tulee jotain masentavaa ampumahiihtoa tai mäkihyppyä (vaikka toisaalta se on myös selkeästi isän oma kuukausi, suurelta osin varmaan juuri loputtomien hiihtolähetysten ansiosta), on kuin luotu kurinpalautukseen ja yleiseen
kärvistelyyn. Ja kaikesta hurmoksesta ja glögistä punoittavista poskista
huolimatta jouluna on pajon tilaisuuksia myös hiljentyä. Ja tehdä pientä tilinpäätöstä kuluneesta vuodesta. Aivan
mahtava kuukausi siis!
PS. Aion suosia tässä
kuussa vain ja ainoastaan jouluaiheista musaa! Tästä lähtee:
Muppetit: The most wonderful time of the year: http://www.youtube.com/watch?v=DB3kEOsgMAU
Minäkin pidän joulukuusta, olen myöskin syntynyt tässä kuussa. Joulukuun aikana siirrytään pienin askelin tulevaan, on usein lomaa ja aikaa kyläilyyn. Pimeyskin taittuu joulukuussa, tosin vasta kuun lopulla. Vuodenajoista pidän kuitenkin eniten keväästä.
VastaaPoistaOi, onnea syntymäpäivän johdosta siis meille kumpaisellekin! Hyvä kuukausi valittiin ilmaantua maailmaan. Joo, vuodenaikojen vaihtelu on kyllä hieno juttu. Eilen, kun tarvottiin vaivalloisesti lumivalleissa eteenpäin, mies tokaisi toiveikkaasti, että eikö olekin ihan selvästi jo vähän kevättä ilmassa...:D
VastaaPoista