Älä nuku Oittisi ohi

No niin, mökkiloma on tältä osin ohi. Otsikko tulee bussimatkasta, joka kestää noin sata tuntia, ja jonka aikana usein tulee jossain välissä nukahtaneeksi. Pitääkin olla tarkkana, ettei nuku silloin kun bussi menee lempikohdastani Oitissa, jossa tie kaartaa aivan järven vierestä ja rannan vanhat puuhuvilat ovat tosi kauniita. Se kohta kestää kuusi sekuntia. Jos sen missaa, koko kolmen ja puolen tunnin matka on ollut vähän pettymys! Sain mökillä kaipaamaani tuntumaa eri elementteihin, mikä onkin siellä ollessa mahtavinta.

Vesi

Maa

Ilma

 

Tuli

Punavuoressa mahtavinta on koti ja lelukauppa ja se, että lelukaupassakin voi aistia luonnon, sillä siellä käy asiakkaita joiden lapsilla on sellaisia nimiä kuin ”Kivi”, ”Paju” ja ”Kaneli” ja eilen kävi vielä bonuksena musta hassu koira, jonka pää pilkisti omistajan olalla roikkuvasta kassista ja minun oli pakko kysyä että onko tuo elävä ja omistaja sanoi että toki. Se on apinapinseri. Apinapinseri?!

Kesäni mökillä alkaa aina Isä Camillon kylällä. Se on jo kauhukseni aivan riekaleina!

Sitten luetaan tietysti isolla skaalalla ihan mitä huvittaa. Parhaaksi ja nautittavimmaksi osoittautui ylivoimaisesti Patricia Woodlin ”Onnenpoika”, jonka olen saanut pikkusiskolta jo vuosi sitten, mutta jostain syystä säästellyt sen aloittamista. Suosittelen sitä ihan kaikille!

Jokaisella pitäisi olla sellainen henkilö elämässään kuin 76 ÄO:lla varustetun Perryn mummo. Mummo riemastuu Valittujen Palojen ”laajenna sanavarastoasi”- osiosta niin että julistaa: ”Tämähän hakkaa suklaalevytkin!”. Joka lauantai he käyvät syömässä Kentucky Fried Chickensissä ja yhtä usein mummo jupisee: ”Helvatti sentään. Niiden annoksista voisi luulla, etä kanoissa on nykyisin pelkkä perse ja kuusi siipeä!” Ja kilttiä ja helposti johdateltavissa olevaa Perryä (joka on  mummosta hirvittävä yhdistelmä, ihan hirvittävä!) hän yrittää karaista ahneita lakimiessukulaisia ja muuta pahaa maailmaa vastaan lukuisin eri tavoin. ” Että minä inhoan sitä hurskastelua”, mummo sanoo. ”Pitäisi muka kääntää toinen poski! Ei kai Jeesus sentään niin nynny ollut! ”Mitä Jeesus tekisi?” Mintä helvattia sekin muka meinaa? Mitäkö Jeesus tekisi? Mitä luulet? Lähtisi litomaan inhon vallassa! Se on saletti!"Aikomuksenani oli tietysti treenata kurinalaisesti Naisten kymppiä varten, mutta se jäi vähemmälle, sillä vietinkin aikaani mieluummin tällä viisiin:

Lukemalla

 

Kirjoittamalla

 

Bongaamalla eläimiä saunan katosta - tervehtikää pöllöä! (Siellä on myös kettu, susi, koira ja eksoottinen kultapanda Ailurus fulgens)

Siksi toisekseen mökkiteillä juokseminen on aivan julmetun tylsää! Sain raahattua itseni lenkille kerran. Mutta jotain hyvääkin Naisten kympistä on koitunut jo nyt! Eräänä yönä heräsin painajaiseen, tai ihan realistinen uni se oli, ja tajusin kristallinkirkkaasti etten millään jaksa juosta kymmentä kilometriä, herran jestas sentään, ja että nyt on enää ihan turha stressata tai treenata sitä varten (ainoana pelastusköytenä kirpparilta muinoin ostamani Danny Dreyerin ”Chi Running – A Revolutionary Approach to Effortless, Injury-Free Running”, äijä juoksee yli sadan kilometrin siivuja ja esittää kirjassaan miten meidän tulisi juosta ytimestämme käsin, niin että jalat ja kädet ovat siinä vähän kuin sivuseikka, meidän tulee juosta vaivattomasti kuin lapset  leikkiessään hippaa, eivät he ajattele koko ajan että "jukoliste että ottaa lujille!" ja hän kritisoi vallalla olevaa ankaraan treeniin ja tavoitteisiin tähtävää juoksumentaliteettia, jota hän kutsuu Power Runningiksi, jossa mottona on ”No pain, no gain” ja tavoitteet yleensä ulkoa tulleita (tietty matka tietyssä ajassa jne, juuri niin kuin Naisten Kymppi, paitsi  että nyt on myöhäistä perua, se alkaa muutaman tunnin päästä!”) Dreyerin Chi Runningin vastaava motto on ”No pain, no pain”. Lisäksi chi runningissa käytetään runsaasti visualisointia. Jos minä jonkin taidon hallitsen, se on se. Ha haa, olen jo fani! Valitettavasti en ehdi lukea kirjaakaan loppuun, kuten sanottua, juoksu alkaa pikapuoliin. Onneksi ehdin lukea, että negatiiviset ajatukset, sellaiset kuin ”Minä kuolen!”, eivät kerta kaikkiaan kuulu Chi Runningiin.

Ei näin!

Mutta siis kun heräsin silloin yöllä, ajattelin että voin saman tien mennä pissalle ja kun pääsin ulos, näin lintulaudan juurella itäneitä auringonkukansiemeniä ahmimassa MÄYRÄN! Oi onnea.

Mutta jatkan tästä myöhemmin. Täytyy valmistautua siihen helvatan juoksuun johon menin typeryyksissäni ilmoittautumaan. Toisaalta, jos innostun massatapahtumasta (yleensä inhoan, mutta nyt elättelen toivoa, että voin ratsastaa muiden juoksijoiden energialla, anteeksi jo etukäteen)  voin laittaa uuden tavoitteen elokuun lopun Helsinki Midnight Runiin! Voisin harjoitella koko kesän Chi Runningia! Ja on minulla toinenkin motiivi suoritua urakasta. Laiva Tukholmaan lähtee 17.30 eikä se odota!

PS. Naisten Kymppi on nyt takana! Se meni HYVIN = pääsin maaliin ja jopa kymmenen minuuttia aiemmin kuin olin laskeskellut olevan realistista. JEEEEEE! Kyllä siinä kuulkaa tanner tömisi kun 19000 naista (niin ainakin olin kuulevinani) pisteli menemään!

Lauri Tähkä: Polte: http://www.youtube.com/watch?v=0xbwfzI3pII