Pientä piristystä

Lunta tulee, ei voi mitään, mutta juuri nyt ja tänään olen asian kanssa sinut (mm. koska haluan tuulettaa karvalankamattoa parvekkeella). Olen saanut vertaistukea kaukokaipuuseeni pikkusiskolta, joka sanoi huomanneensa, että tytär ei jaksa elää reippaana aamuherätysten, ruuhkabussien, tanssituntien ja läksyjen täyteistä elämää, jos ei hänellä ole jotain kivaa odotettavaa ja siksi hekin alkavat katsoa jotain reissua kesäksi. Menee kevät sitten mukavissa odotuksen fiiliksissä. Minä olin jo yrittänyt piristää itseäni googlettamalla uima-altaita ja kylpytynnyreitä mökille. Isä ja äiti nauroivat hankkeilleni päin naamaa, mutta siitä viis, olin jo piristynyt!

"The voices in my head may not be real
but they have some good ideas."

Ja lisäpiristystä sain, kun pääsin kyläilemään Eiraan ihanaan, mielikuvitusta ruokkivaan taloon, jossa Juhani Aho ja Venny Soldan ovat muinoin asuneet ja pystyin vähän aistimaan miten boheemi ja urhea Venny oli marssinut edestakaisin sätkä hampaissaan rappukäytävässä tai yläkerrassa tai pihalla tai jossain, kyllä häntä ihan selvästi oli osa jäänyt vanhaan asuinpaikkaan ja lisäksi sain hyvää ruokaa ja rapsutella mielin määrin aprikoosinväristä villakoiraa. Ja kaiken huipuksi: meillä on nyt omat suojelus/voima/alter ego-hahmot!

 

Lelukaupassa oli eilen aika hiljaista, joten ehdin hyvin katsella ympärilleni ja leikkiäkin vähän. Huomasin ”Sonny’s Angels”-hyllystä yhden hahmon vetävän minua kovasti puoleensa. Otin sen käteeni ja muistin että sille olisi sopiva kaveri vielä paketissa. Otin kaverin esiin ja esittelin tyypit toisilleen. Niillä synkkasi heti!

Näytin niille (heille!) vähän maisemia ja hekin tunsivat kaukokaipuun rinnassaan heräävän. Päätin vapauttaa heidät ja ottaa meille asumaan ja tuomaan iloa ja suojelusta (tarvetta on: mies kaatui eilen Fredalla pyörällä ratikkakiskoille, pahin painajaiseni paitsi että se ratikka jäi onneksi puuttumaan!).

Aion kuljettaa otuksia mukana ja kuvata niitä eri paikoissa niin kuin sitä puutarhatonttua, jota elokuvan Amelié kuvautti lentoemäntäystävänsä avustuksella, kun halusi herättää isänsä seikkailun- ja elämänhalun. Tälläsin hahmot kotona ikkunalaudalle kotiutumaan ja odottamaan tulevia seikkailuja ja kysyin mieheltä kumman hän haluaa, johon hän vastasi empimättä, että tuon ruskean tietysti, se on MIEHEKÄS! Joten minulle jäi bambi. Sopii hyvin.

 

Martina McBride: This one's for the girls: http://www.youtube.com/watch?v=SaJijY0ZF0I